Syysloma alkoi itselläkin aikamoisella rykäyksellä. Ne lomapäivät on tosin vasta muutaman päivän päästä, mutta aloiteltiin jo rentoutuminen.

Käväisin Loimaalla tutustumassa karaokeen, kun oli tuttu karaoke-emäntä. Aivan täysin spontaani lähtö. Pikkaisen vilkaisi peiliin, että näyttää edes ihmiseltä ja sitten matkaan. Istuttiina kolmen hengen voimin karaokepisteen vieressä ja meidän pöydässä oli yksi tyhjä tuoli. Siitä tuli oikein pikatreffi-tunnelma, kun vähän väliä joku pyysi lupaa istua. Hauskaa seuraa oli. Varsinkin viimeinen ehdokas, joka oli iältänsä jo nuorempaa lajia :) Kyllähän sitä tuli laulettuakin, kun vähän aikaa kovisteltiin. Duettona meni Pojat. Puoli kolmen tienoilla kotona odotti mököttävä musta karvakasa, joka ei vielä aamullakaan noteerannut mua millään. Kyllä koira on paljon helpompi ku mies. Koira kun ei kykene sanallisesti motkottamaan!

Eilen oli toisenlaiset hippalot. Keskustan naisjaosto järjesti vaalimyllytyksen ja sain kampanjapäällikköni tulemaan seuraksi. Eikä ilta täysin viihdettä ollut. Lupasin myydä arpoja ja lausua runon. Noh, musta nyt ei runonlausujaa saa, mutta löysin ihan kivan tekstin sinne. Ilta oli yllättävän hauska. Myönnän ihan suoraan, että pieniä ennakkoasenteita oli olemassa, mutta ne romuttui heti ulko-ovella. Ohjelma oli ratkiriemukas eikä meitä ehdokkaita säästelty yhtään. Pistivät meidät jopa tanssikilpailuun, jossa etsittiin Kanki-Kaikkosta... Huh! Mä nappasin lastentarhanopen parikseni enkä todellakaan väärää valintaa tehnyt. Se oli pelkkää nautintoa tanssia miehen kanssa, joka osasi homman. Meidän dramaattiset esitykset ei kuitenkaan auttanut voittoon. Kotiin tuli uskomaton kakkossija ja tunne siitä, että meillä ainakin oli ollut hauskaa! Kisa oli järisyttävän mahtava!

Kaikenlaista muutakin ohjelmaa siellä oli ja nauraa sai maha kipeänä. Kahvit päätti virallisen osuuden ja sitten alkoi karaoke. Kun ihmiset hokasi kilpailun aikana, että osasin jotenkin tanssia, pääsin lattiallekin illan aikana pyörähtelemään. Vähän harmitti, kun ei päässyt itse kokeilemaan taitojaan kisan voittaneen kanssa. Karaokea päädyin taas harrastamaan kampanjapäällikön ankaran painostuksen ansiosta/takia. Pojat raikui ensimmäisellä kerralla ja toisen kerran otin osaa trioon, joka lauloi Lulun. Voisi todeta, että meillä seuralaisen kanssa oli työnjako tasapainossa: hän lauloi, minä tanssin. :)