Kyllä on ollut ihan hullua viime päivät. Jotenkin tuntuu, että on juossut kuin päätön kana pitkin poikin maailmaa, vaikka on kuitenkin ollut suhteellisen vähän ennaltasovittuja juttuja. Tiistaina oli pitkä päivä, kun lajiteltiin lippukunnan kirppikselle tulleita tavaroita. Ihania lastenvaatteita ja paljon kirjoja! Hyviä tavaroita - kunhan nyt tulisi ostajia. Eilinenkin tuntui jotenkin pitkältä päivältä, vaikka oli pelkkä laumailta puoli kuuteen. Ehkä toi kylmä ilma teki sen, että se jotenkin masensi. Saisi se kesä jo tulla. On sitä kärsitty jonkinlaista kylmää jo ihan tarpeeksi.

Tänään kävin viemässä Nyytin sitten takaisin. Lähdettiin karvakuonojen kanssa ajelemaan Poriin aamulla aikaisin. Pori näyttää mukavalta paikalta keväällä auringonpaisteessa, mutta en mä sinne enää toista kertaa muuttaisi. Eikä Nilskään kyllä ole kaupunkilaiskoira.

Oli kiva jutella Sarin kanssa kaikessa rauhassa koirista, ihmisistä ja elämästä yleensä. Siinä jaloissa pyöriskeli Nilsin lisäksi Nicolette ja Nyytti - sitten kun se tuli omasta pienestä piilopaikastaan esille :) Vinskin Sari laittoi muualle siksi aikaa, kun Nils oli paikalla. Kaksi urosta kun harvemmin lupaa mitään hyvää... Kotimatkalle oli hyvä lähteä, kun vieraanvarainen emäntä ruokki sekä Nilsin että mutkin. Siinä lähtiessä, kun avasin takaluukkua Nilsille, pujahti Nyyttikin kyytiin. Ihan mukavaa tietää, että Nyytillä oli kuitenkin ollut meillä ihan hyvät oltavat, kun kerran oli uudestaan mukaan tulossa :) Lopulta matkaan siis lähti kuitenkin Nils ja minä.

Porin reissusta suoraan ajettiin kololle vartioon suunnittelemaan lauantain luontopolkua. Äijä oli innoissaan, kun sai kahden pojan kanssa painella pitkin pappilan suurta takapihaa ja metsiä. Eipä tarvinnut lähteä lenkille enää illalla...