Olen äärimmäisen ylpeä itsestäni. Viikon toimettomana lojuminen jätti jälkeensä piileskelevän energian, joka purkautui tänään. Ensin poljin pyörällä kauppaan ja kärsin jopa pienestä räntäsateesta matkalla. Kolmisen kilometria edestakaisin puolessa tunnissa oli melkoinen saavutus ihmiseltä, jonka pisin pyörämatka on pääsääntöisesti ollut pappilaan polkeminen...

Kauppareissun jälkeen innostuin tarttumaan imuriin ja moppiin. Koko huusholli tuli siivottua melko perusteellisesti. Muuttolaatikoita tuli purettua ja tavaroita laitettua paikoilleen. No, työpöydän paperit on yhä kauniissa läjässä jossakin missä ne eivät ole tiellä ja hyllyjen järjestystä on turha tarkastella, mutta ainakin asunto tuli niin siistiksi, että kehtasin ottaa niitä kuvia.

Olohuone. Tuo tapetti häiritsee vähäsen, mutta menee kyllä ensi kesään ennen kuin sitä ruvetaan vaihtamaan.

Kuva eteisestä otettuna makuuhuoneen kynnykseltä. Perällä loistaa siis olkkari. Kuvan laatu ei ole paras mahdollinen, sillä harjoittelin samalla kameran ohjeistustoimintojen käyttöä.

Ja eteinen olohuoneesta käsin. Seuraava kuva onkin makuuhuoneesta. Pitäisi vielä ottaa kuva pimeällä, kun tuo jalkalamppu on päällä. Se luo upean tunnelman huoneeseen.

Ylemmässä kuvassa pieni osa vaatekaappia, jonka ostin Jyskistä. Ihana kaappi, aivan pirulainen kasattava.  Sitten taitaa puuttua enää se, mikä ehkä kaikista eniten kiinnostaa, missä suurin muutos on kuitenkin tapahtunut. Keittiö.

Hieman toisenlainen, jos vertaa aikaisempaan...

Vielä on kaikenlaista pientä "muutto"hommaa tekemättä. Omakotitalossa nyt aina on kaikenlaista tekemistä, mutta tarkoitankin sellaista puuhaa, jotka liittyy muuttoon ja on tehtävä kaikkien tavaroiden saamiseksi paikalleen. Sitten aletaan puhumaan askareista, joita pitää muuten vain tehdä - siksi, kun on oma talo.