Niin, että jos elokuu humahti ohi ylinopeutta, on syyskuu menettänyt jo korttinsa.

Eipä tässä vapaa-ajan ongelmia ole ollut. Kaksi koiraa vei huomion kolmen viikon ajan ja tietysti tuo porukoiden muutto myös. Talolla oltiin koirien kanssa useinkin tekemässä vähän sitä ja tätä. Nils varsinkin on ottanut uuden mummolan mielihyvin vastaan. Ihmeellinen yninä alkaa jo Huittisten keskustassa, kun käännytään mummulan tietä kohti. Pihalla painetaan pää viidentenä jalkana ja on sitä löydetty jo hyvä nurkkakin, jossa pitää vahtia tulijoiden varalta...

Nils oli mukana työtehtävissä vartion riihityksessä yhtenä viikonloppuna. Vartiolaisille annettiin pilli mukaan siltä varalta, jos eksyvät. Nils kyllä suunnistaisi pillin ääntä kohti ja opastaisi meidät paikalle. Onneksi ei tarvinnut laittaa koiran etsimistaitoja koetukselle, sillä tenavat suunnistivat hyvin kartan avulla. Ensimmäiseksi riihityksekseni se oli mukava kokemus. Nils ja minä vietiin yksi rastipiste paikoilleen. Mulle annettiin suunnistuskartta, johon piirrettiin reitti. Piti ajaa ensin autolla pientä tietä pitkin autiotalolle ja kävellä sitten pikkaisen matkaa. Tehtäväkuori tuli kiinnittää kuuseen mahdollisimman hankalaan paikkaan. Myönnän nöyrästi, että melkoisella tuurilla löysin oikeaan paikkaan. Vilkaisin vain karttaa nopsaan ennen kuin lähdin ja kuvittelin osaavani hyvinkin. Vähän tuli tukala olo, kun huomasin ajavani pikkiriikkistä tietä pitkin enkä ollut satavarma, että olin oikealla suunnalla. Siinä olisikin ollut hauska etsiä autolle kääntöpaikkaa, jos tie olisi ollut väärä...

Meillä johtajistolla ainakin oli hauskaa. Laitoin ihan oman sivun meidän tekemille jokamiehenoikeuksille. Suunnittelimme valokuvat oikeuksista ja vartiolaisten tehtävänä oli erotella luvalliset ja luvattomat asiat kuvista. Niin ja tietysti perustella valintansa... Käy vilkaisemassa. Ne on jotain aivan hulvatonta.