...eikä mitään käsitystä kuinka paljon nettiyhteyden kuntoon saaminen lopulta tuli maksamaan. :( No, pääasia on, että se taas toimii! Kauheaa, kun ihan sellaiset normijututkin kuten pankkiasiat muuttuu vaikeiksi ilman konetta, puhumattakaan blogin kirjoittelusta ja sähköpostista.

Aikaa on kulunut ihan hirmuisesti viime kirjoittelusta ja välissä on sattunut vaikka mitä. Kuten:

Toukokuun lopulla rymysin Hennan ja Jannen luona Tampereella. Mulla oli omat epäilykseni vierailukutsun taustavaikutteista ja ne ylläriylläri piti paikkansa. Hauskaa oli. Käytiin pelailemassa minigolfia. Laji, jota mä lahjakkaasti pahoinpitelen. Ne pienet kaukalot riittänyt, kun kerran huitaisi oikein kunnolla ja mikä se on, että niihin mitättömiin reikiin pitäisi saada sellainen rantapallo?!? Sijoittuminen oli siis jumbosija, mutta who cares, tiesin olevani lajissa melkoinen sähläri. Illalla otettiin matsi tytöt vastaan pojat Disney-triviaa eikä tarvitse varmaan sanoakaan, että tytöt pesi pojat kuusnolla. :-P Henna oli hankkinut itselleen boxiin tanssipelin, joka myös testattiin. IHANA LAITE! Yöllä haahuiltiin keskustan elämässä ja takaisin rämmittiin aamuyösti. Reissu oli mahtava!

Joonas lopetti pakollisen peruskoulun toukokuun lopulla ja niitä juhlia väsättiin ahkeraan. Kuka olis pari vuotta sitten uskonut, että mä leivon johonkin juhliin jotain? Niinpä niin, ei kukaan. Mutta tosiaan, tein Joonaksen juhliin suolaisia muffinseja ja erilaisia piirakoita. Ja voin todeta, että kaikki juhlavieraat on vielä tänä päivänäkin hengissä. (Tietääkseni).

Kesäkuun alussa oli lähtö rippileirille Päivölään. 20 innokasta rippilasta, 4 isosta ja pappi seurana matkattiin tunti Valkeakoskelle. Leiri meni hyvin. Lapset oli mahtavia ja isoset toimi hyvin. Ei siis mitenkään stressaava leiri vaan sopivan kiva aloitus tälle aivan uskomattoman täydelle leirikesälle.

Sunnuntaina 8.6. oli jokakesäinen lastenjuhla museolla. Olin taas mukana esiintymässä ja tällä hetkellä odotellaan kauhulla huomista Punkalaitumen Sanomia... Esitys oli Nalle Puh ja minä - jostain kumman syystä - esitin Nasua. Äiti oli tehnyt mulle aivan upean vaaleanpunaisen possupuvun ja sitten siihen tuli vielä päähine. Oli varmasti näky. Lehteä odotellessa...

Mitäs muuta? Odottelen innolla perjantaina, jolloin on Kuhinat Säkylässä. Ollaan taas porukalla menossa sinne ja jos hyvin käy päästään vielä aikamoisella menopelillä... Jani nimittäin ostin sellaisen ikivanhan bussin, joka on erikoisauto. Siinä on sauna, neljälle makuutilat ja 1+8 henkeä mahtuu autoon. Se on rekisteröity henkilöautoksi, joten sillä voi ajaa kuormurikortilla. JES! Se on ihanan sininen ja vanha ja sen lempinimi on pussis. Kauheet suunnitelmat on, että mitä kaikkea siihen tehdään. :) Kunhan se menis katsastuksesta läpi huomenna.

Mutta nyt pitää alkaa tehdä töitäkin, kun tää päivä tuli taas hummailtua äidin kanssa pitkin maailmaa...